Ulkomaankomennuksen tärkein epäonnistumisen syy on mukana seuraavan perheen ja etenkin puolison sopeutumattomuus. Valintakriteereissä perheen soveltuvuuden arviointi laiminlyödään vielä pahasti. Ensimmäistä kertaa maailmalle lähtijöillä ei ole valintatilanteessa tarpeeksi tietoa päätöksensä tueksi. Perheen/lasten kanssa lähtevien tulisi miettiä perheenjäsenten motivaatiota lähtöön, sopeutumisvalmiuksia erilaiseen kulttuuriin, elinolosuhteisiin ja koulutussysteemiin.
Puolisoon liittyvät kysymykset. Ulkomaankomennusprosessi on yleensä melko nopea. Perheillä on harvoin aikaa keskustella syvemmin siitä, mitä muutto merkitsee eri perheenjäsenille. Kuitenkin on erittäin tärkeää, että jokaisella perheenjäsenellä on mahdollisuus omien ajatustensa esittämiseen. Usein kuulee valmennustilanteessa lauseen 'Näistä asioista olisi pitänyt keskustella enemmän ja paljon aikaisemmin'. Puolison ura-ambitiot ovat ehkä keskeisimpiä ja aiheuttavat eniten ongelmia lähtötilanteessa. Tällä hetkellä yritysten peruskysymyksiä on, miten saada työntekijöitä maihin, joissa mukana seuraaville puolisoille ei ole töitä. Mukana seuraavat puolisot ovat edelleenkin useimmiten naisia. Ennen lähtöpäätöksen tekemistä kannattaa miettiä puolison osalta seuraavia kysymyksiä:
# Onko puolison kvalifikaatioilla kysyntää kohdemaassa?
# Onko puolison työ siirrettävissä sellaisenaan uuteen asemapaikkaan?
# Tarvitseeko puoliso työluvan ja millainen prosessi se on?
# Millaista tukea on saatavissa emoyrityksestä puolison työnhakuprosessissa?
# Jos omaa työtä ei voi mitenkään jatkaa, mitkä ovat vaihtoehdot? Mitä voi tehdä henkisen hyvinvoinnin säilyttämiseksi?
# Mitä asioita puoliso on aina halunnut tehdä, johon ei tähän saakka ole ollut mahdollisuutta? Olisiko sen paikka nyt?
# Millaiset ovat opiskelumahdollisuudet paikan päällä tai vaikkapa etäopiskeluun Internetin välityksellä?
# Millaiset ovat mahdollisuudet vapaaehtoistyöhön?
# Mistä saa kaiken tarpeellisen tiedon?
# Miten muodostetaan tukiverkosto?
Perhe voi päätyä myös ratkaisuun, jossa molemmat jatkavat uraansa asuen eri maissa. Kahdessa maassa asuminen ei ole kuitenkaan ongelmatonta. Tällä hetkellä monissa yrityksissä on siirrytty myös säästäväisyyssyistä perheellistenkin osalta "poikamiessopimuksiin". Ajattelu on hyvin lyhytnäköistä ja aiheuttaa yritykselle epäonnistuessaan valtavia kuluja. Lähtijät eivät osaa, eivätkä usein valitsijatkaan, ajatella kahdessa maassa asumiseen liittyviä riskejä.
Ulkomailla työskentelevistä lähes 70 prosentilla on lapsia mukana. Tärkein lasten kohdalla esille nouseva kysymys lähtöä harkittaessa on koulunkäyntimahdollisuudet. Laitetaanko lapset paikalliseen vai kansainväliseen kouluun, mikä on opetuksen taso, miten lapset sopeutuvat vieraaseen kouluympäristöön, mitä paluun jälkeen? Useimmissa maissa on toimiva kansainvälinen tai paikallinen koulu. Useihin maihin on perustettu myös Suomi-kouluja ja Ulkosuomalaisten lasten peruskoulun kautta voi suorittaa laajasti peruskoulun opintoja
Ulkomaankomennusten eräs tärkeimmistä asioista on saada lähtöpäätöksen tueksi mahdollisimman paljon tietoa kohdemaasta ja sen kulttuurista. Muodostamme usein kuvan pelkkien stereotypioiden perusteella, mikä voi johtaa harhaan. Monet yritykset tarjoavat työntekijöilleen tutustumismatkan kohdemaahan. Tutustumismatka on erinomainen keino tutustua kohdemaahan, sen kulttuuriin ja elinolosuhteisiin. Matkaan varattu aika on kuitenkin melko lyhyt, joten sen suunnitteluun kannattaa varata aikaa haastattelemalla maasta palanneita ja listaamalla ennakkoon perheen kannalta tärkeitä selvitettäviä asioita.
Marja Saviaro kirjassa Uraopas - omasta urastaan kiinnostuneille
Primacarrera
Ritva Kattelus, Marika Tammeaid, Tom Jokinen (TOIM.)
2002
