Positiivinen realismi helpottaa sopeutumista ulkomailla asumiseen ja kotiäidin- tai rouvan rooliin. Puolison ja koko perheen hyvinvoinnin kannalta tärkeintä on, että ratkaisut tehdään omasta halusta. Sisintä kannattaa kuunnella tarkkaan ennen muuttoa. Jos motiivit lähtöön kuullostavat pelkästään epäitsekkäiltä, varoituskellojen olisi syytä soida. Naisen pitää pystyä myös hyötymään elämänmuutoksesta. Hyötyjä mietittäessä tulee mietittyä myös omia elämänarvoja, sitä mitä haluan omalta elämältäni.
Vaikka päätökset muutosta olisivat tehty huolella ja harkiten, haasteita riittää varsinkin ulkomaankomennuksen alussa. Vieraan kielen ja kulttuurin vaikutukset ovat useimmille teoreettisesti melko selviä jo ennen muuttoa. (Mikäli muuttoprosessiin on saatu aikaa eikä kotia ole pakattu kasaan parissa viikossa). Niiden suurta vaikutusta hmmästelee kuitenkin useimmat.
Lapsiperheissä nainen hoitelee usein yksin tai ehkä au-pairin avustuksella lasten sitouttamisen uuteen ympäristään. Työssäkäyvä puoliso ei useinkaan pysty päivisin tapahtuviin asioihin vaikuttamaan. Elämä on monella tavalla uutta ja kiehtovaa, mutta kuin vahingossa myös hyvin energiaa vievää. äidistä tulee ulkomailla varsinkin ensimmäisinä kuukausina lasten elämän tärkein henkilö. Hellyttävä ajatus, mutta vaativaa käytännössä. Ei ole helppoa olla äiti, kaveri, autonkuljettaja, apuopettaja, hauskanpitäjä ja mitä milloinkin. Ensimmäisessä roolissa yleensä on jo riittävästi yhdelle ihmiselle.
Kotimaassa ja työelämän keskellä elettäessä tulee harvoin ajatelleeksi, että kodin ulkopuolinen työ tarjoaa melko turvalliset ja säännölliset puitteet monille asioille. Useimmilla työhän liittyy työaika, työkavereita, tehtäville on takarajat, työstä tulee palkkaa, negatiivista tai positiivista palautetta jne. Kotiäiti- ja rouva taas on itsensä johtaja, kollega, työkaveri ja usein myös ankarin palautteen antaja. Päiviä rytmittävät lasten aikataulut tai omat askareet ja palkkaa nauttii puoliso. Puolison elämässä on myös siis ihan riittävästi haasteita eikä vaikeuksilta taatusi välty ulkomaillakaan kukaan.
Vaikeuksia voi tulla ja olla, mutta nehän on tarkoitettu voitettaviksi. Parhaimmin vaikeudet voittaa sellainen, jolla riittää uskoa siihen, että vuodet kotona ja ulkomailla eivät mene hukkaan. Yllättävästi työelämän rattaisiin ehtii kyllä. Lapsille annettu aika on arvokasta pääomaa elämän pankkitilillä. Itse kehittyy ihmiisenä uusien virikkeiden keskellä. Kotona ja ulkomailla eläminen on useimmille sen kokeneille kuitenkin yksi parhaimmista vaiheista elämässä.
Johanna Tarpila